Kun vaalit lähestyvät, lupaukset kovenevat. Ja kuten on aivan luonnollista, oppositiossa olleet puolueet lupaavat reilusti enemmän, kuin hallituksessa istuneet. Sellainen pikkuasia kuin se, että nyt istuva hallitus sai nauttia noususuhdanteesta ja tuleva joutuu luovimaan matalasuhdanteessa, ei päätä palella. Vaikka kyllä pitäisi. Kun noususuhdanteessakin jouduttiin ottamaan velkaa menojen kattamiseksi, niin millä matematiikalla joku uskaltaa luvata menojen kasvattamista laskusuhdanteessa? Mutta kai se on niin kuin eräs kokenut poliitikko minua opetti. Totuus politiikassa on pahasta.
Kun poliitikoille ei matematiikka tunnu olevan vahvinta osaamista, ehdotan että kaikki menolisäykset kerrottaisiin tulevaisuudessa virtasina eikä euroina. Tämä uusi yhteiskunnallinen yksikkö virtanen, on mediaanituloisen suomalaisen vuoden aikana maksamien verojen summa. Jos sen haluaa ilmaista edelleen euroina, se on noin kymmenentuhatta. Eli yksi miljoona on sata virtasta. Viidenkymmenen miljoonan menojen lisäystä varten pitäisi löytyä viisituhatta Virtasta, jotka eivät halua yhteiskunnalta muuta, kuin ilon maksaa se lupaus. Miljardilla jos joku lupaa lisää jotain, se tarkoittaa, että uudet satatuhatta Virtasta liittyy niiden iloisten veronmaksajien joukkoon, jotka eivät saa yhteiskunnalta muuta palvelua, kuin katteettomien vaalilupausten maksamisen ilon.
Valtion velan korot ovat tällä hetkellä noin puolitoista miljardia. Virtasina ilmaistuna sadan viidenkymmenentuhannen Virtasen maksamat verot menevät niihin. Jos hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ollaan huolissaan, korkosummaa pitäisi saada alas ei ylöspäin. Silloin saataisiin Virtasille muutakin hyvinvointipalvelua, kuin sitä koronmaksua.
Yksikään poliitikko ei uskalla kertoa, että hän ja hänen puolueensa aikovat kiristää keskituloisten verotusta, jos valtaan pääsevät. Siksi kaikki puolueet ovat keksineet oman äänestäjiä hämäävän sanansa korotuksille. Vasemmalla laidalla höpistään veropohjan tiivistämisestä, vihreät haluavat verottaa ympäristöä ja oikealla mukistaan verotuksen painopisteen siirtämisestä kulutukseen. Höpönlöpön. Keskitulo Virtaselle ne kaikki tarkoittavat verotuksen kiristämistä ja nettopalkan pienenemistä. Vero on veroa riippumatta siitä, millä nimellä sitä kutsutaan.
Sille, että järkeistetään valtion nykyistä rahankäyttöä, ei yksikään puolue ole keksinyt muuta sanaa kuin leikkaus. Joka osoittaa poliitikkojen kyvyttömyyttä hoitaa yhteisiä rahojamme. Ei holtittoman rahankäytön lopettaminen ole leikkaamista. Se on järkevää taloudenpitoa. Eikä sekään ole leikkaamista, että lopetetaan joku turha puuhastelu, josta ei ole hyötyä kansalaisille.
Niinpä kansantaloutemme kärsii jatkossakin siitä, etteivät poliitikkomme osaa tai eivät halua hoitaa yhteisiä asioitamme järkevämmin. Järkevän taloudenpidon sijasta joka asian hoitamiseen halutaan lisää. Halutaan, vaikka nykyisilläkin rahoilla saataisiin enemmän aikaiseksi. Jos joku viitsisi katsoa perään, että hommia hoidetaan tolkulla.