Verohaitta vai haittavero?

Siitä riippumatta, minkälaisen hallituksen saamme, yksi asia on varmaa. Seuraavakin hallitus haluaa verottaa meitä enemmän. Kullakin puolueella on tosin oma sanansa verotuksen kiristämiselle. Mikään puolue ei ole niin rehellinen että sanoisi ääneen sen, että tavallisen työssäkäyvän kannalta kaikki verot ovat hänen palkkansa verottamista.

Aikaisemmin sanottiin, että halutaan verottaa kulutusta, eli periä työntekijän käteen jäävästä nettopalkasta verot toiseen kertaan. Kun arvonlisävero on saatu hilatuksi kahteenkymmeneen neljään, se polku taitaa olla loppuun tallattu. Nyt on sitten muodissa haittavero. Sen varjolla kerätään siitä tuloveron ja arvonlisäveron rokottamisen jälkeen käteen jääneestä palkasta veroja vielä kolmannen kerran.

Haittaveroja halutaan kerätä siis aina, jos verotettava haluaa liikkua paikasta toiseen, jos hän haluaa syödä lämpimän aterian, jos hän haluaa lukea illalla sähkölampun valossa kirjaa, jos hän haluaa asua lämpimissä sisätiloissa tai yleensäkin olla jossain määrin elossa. Eli yksinkertaistettuna, poliitikot pitävät haitallisena sitä, että äänestäjä hengittää, liikkuu, syö tai yleensäkin on elossa. Gogol kuvasi aikoinaan osuvasti politiikkojen tavoittelemaa optimaalista tilannetta romaanissaan Kuolleet Sielut.

Haittaveroja puolustetaan kertomalla, että niiden avulla pyritään ohjaamaan verokansalaisia karttamaan haitallisia harrasteita, kuten iltaisia lukuhetkiä, syömistä ja lämpimässä talossa asumista. Mutta kaikista haitallisin ja siis ankarimmin verotettu asia on Suomessa mikä tahansa työssä käynti. Jos käy kokopäivätöissä, siitä rankaistaan keskituloistakin yli kolmellakymmenellä prosentilla. Ja jos hieman ahkeroi, haittavero nousee helposti viiteenkymmeneen prosenttiin. Millekään muulle tuotteelle tai toiminnalle ei ole Suomessa määrätty niin kovaa haittaveroa kuin työnteolle.

Haittaverojen mätkiminen kansalaisille on politiikkojen märkä päiväuni. On, koska haittaveroja määräämällä lisääntyvät muutkin verotulot. Haittaverot nimittäin nostavat kaikkien tuotteiden hintoja, jolloin arvonlisäveron kertymä kasvaa. Haittaverot pienentävät totta kai myös palkansaajien ostovoimaa, joka johtaa palkankorotusvaatimuksiin ja ajan kanssa ehkä jopa palkankorotuksiin. Joka lisää tuloverojen kertymää. Eli haittaverojen avulla saadaan veronkorotusten ikiliikkuja polkaistuksi käyntiin. Jotta ikiliikkuja olisi täydellinen, pitää myös ottaa huomioon myös, että asumiseen ja elämiseen kohdistuvat haittaverot lisäävät tulonsiirtojen tarvetta, eli kasvattavat taas paineita keksiä uusia ”haittaveroja”.

Niin kauan kuin eduskunta jatkaa asumisen ja elämisen kustannusten kasvattamista omilla päätöksillään, niin kauan joudumme kiristämään mitä erilaisimmilla verukkeilla työssäkäyvien keskituloisten verotusta. Ja jotta keskituloiset eivät kuolisi viluun ja nälkään, joudumme korottamaan myös palkkoja. Joka hidastaa uusien työpaikkojen syntymistä. Joka sitten taas kasvattaa tarvetta keksiä uusia haittaveroja ja lisäksi pakottaa kiristämään sitä haitallisinta, eli työnteon verotusta.

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.