Miksi hallitus ei tavoittele työpaikkojen kasvua?

Jos ihmisille järjestetään työpaikkoja verovaroin, se lisää veroista maksettavia menoja. Jos ihmiset työllistyvät yksityisiin yrityksiin ilman verovaroja, se lisää verotuloja. Kun valtio elää jo nyt velaksi, tuntuisi järkevämmältä politiikalta edistää yksityisten työpaikkojen syntymistä. Rinteen hallitus ei kuitenkaan tunnu ymmärtävän niinkään yksinkertaista asiaa. Viimeaikaiset ulostulot ovat ikävä kyllä kovasti keskittyneet vain siihen, minne kaikkialle voitaisiin ja olisi kivaa palkata verovaroin lisää ihmisiä.

Yksityiselle sektorille syntyy työpaikkoja, jos yritysten liikevaihto kasvaa ensi vuonna. Kasvun on lisäksi oltava suurempaa, kuin tuottavuuden kasvu. Jos tuottavuus kasvaa viisi prosenttia, niin liikevaihdon pitää kasvaa huomattavasti ripeämmin, ennen kuin yritys tarvitsee lisää työntekijöitä. Toki myös tuotekehityksellä voidaan nostaa jalostusarvoa ja sen mukana liikevaihtoa, mutta sekään ei nosta työvoiman tarvetta, ellei liikevaihto kasva enemmän kuin jalostusarvo

Jos palkkoja korotetaan isommalla prosentilla kuin millä liikevaihto kasvaa, tuottavuus heikkenee. Joka johtaa liikevaihdon hitaampaan kasvuun ja sitä kautta työvoiman tarpeen pienenemiseen. Vain kasvavilla yrityksillä on varaa palkankorotuksiin. Josta seuraa se, että jos hallitus olisi tosissaan tavoitellessaan työpaikkojen lisäämistä, se tekisi kaiken mahdollisen sen eteen, että suomalaiset yksityiset yritykset kasvat kannattavasti.

Jos katsotaan julkisen puolen toimintaa, niin tuottavuus on sielläkin avainasemassa. Jos tuottavuutta saadaan parannetuksi, yksikkökohtaiset menot pienenevät. Eli samalla rahalla saadaan aikaiseksi enemmän. Kovin usein ei kuitenkaan kuulla poliitikkojen puhuvan julkisen puolen prosessien tehostamisesta. Enemmän mediassa uutisoidaan ammattiyhdistysten propagandaa siitä, miten kamalan raskasta on julkisella puolella tehdä vuodessa sata tuntia vähemmän töitä, kuin yksityisellä puolella samoissa tehtävissä.

Ehkä julkisen puolen töissä on sama ongelma, kuin korkeushypyssä ilman rimaa. Kun ei tiedä kuinka korkealle hyppäsi edellisellä yrityksellä, niin paljonko sitä kannattaa ponnistella tälläkään kerralla? Eikä syys ole hyppääjissä, vaan valmentajissa. Jotka eivät osaa kertoa hyppääjille, miten pääsisivät korkeammalta. Eli kun ei ole rimaa ja on kyvytön johto, julkisella puolella tuottavuus ei parane. Jolloin ainoa ratkaisu on poliittinen, lisää rahaa. Jolla voidaan pyörittää suurempaa, mutta edelleen tehotonta harrastamista.

Tehoton julkisen sektori johtaa koko ajan kiristyvään verotukseen, josta seuraa korotustarvetta yksityisen sektorin palkkoihin, joka heikentää niiden kykyä kasvaa, joka johtaa työpaikkojen vähenemiseen, joka aiheuttaa veronkorotuspaineita. Eli tyhmällä politiikalla käärme syö omaa häntäänsä.

 

 

 

 

Discover more from Isokallio

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading