Usea poliitikko puhuu siitä, ketkä osallistuvat talkoisiin ja ketkä eivät. Toki se riippuu siitä, mitä osallistumisella tarkoitetaan. Joten selvennetään asiaa.
Jos puhutaan valtion menoista, talkoisiin osallistuu 1,5 miljoonaa suomalaista ja neljä miljoonaa kansalaista saa valtion tarjoamat palvelut maksamatta niistä euroakaan. Eli en siis voimallisesti syyllistäisi noita maksumiehiä siitä, etteivät muka osallistu. Tuskin kukaan tarkoittaa osallistumisella sitä, ettei kanna korttaan kekoon, mutta on tukevasti paikalla, kun tarjoilu alkaa. Jos puhutaan kuntien menoista, maksajia on melkein neljä miljoonaa, joten kunnallisten palvelujen osalta siipiveikkojen osuus on vain miljoona.
Muille, paitsi kansanedustajillemme, on selvää, ettemme voi loputtomiin lisätä ”ilmaisia” palveluja neljälle miljoonalle siipiveikolle ja maksattaa niitä puolellatoista miljoonalla talkootyöläisellä. Itse asiassa poliitikkojen pitäisi ihmetellä, miksi vain niin harva osallistuu talkoisiin, eikä vaatia niitä, jotka jo osallistuvat, osallistumaan enemmän.
Mutta kun politiikka on politiikkaa, on selvää kumman puolelle poliitikot kallistuvat. Jos jakaa enemmän, saa neljä miljoonaa ääntä. Jos kiristää veroja, menettää vain puolitoista miljoonaa ääntä. Ei siis ihme, että valtio velkaantuu ja työssäkäyvien verotus kiristyy vuosi vuodelta. Demokratia kohtelee vähemmistöjä aina kaltoin. Julkinen tuhlaaminen saadaan kuntoon vain, jos muutamme yhteiskuntaamme niin, että maksumiehiä on enemmän, kuin siipiveikkoja.
Marinin teletappihallituksella oli, kun se nimitettiin, tavoitteena lisätä työllisyyttä, eli talkoisiin osallistuvien määrää. Vaan ei ole enää. Nyt tavoitteena näyttä olevan velan otto ja rahan kylväminen. Teletappi toisensa jälkeen ehdottaa miljardin roiskaisemista, milloin minnekin.
Itseään ei voi nostaa suosta tukasta kiskomalla. Siksi esimerkiksi arvonlisäveron nostaminen ei auta valtion budjetin tasapainottamisessa. Ei auta, jos valtio ensin jakaa verovaroista niille neljälle miljoonalla ostorahaa ja kerää sitten kaupan kassalla niistä takaisin joka neljännen euron. Kolme euroa katoaa kuitenkin valtion kassasta.
Maahan pitää saada pikaisesti tuhansia uusia kannattavia ja kasvavia yksityisiä yrityksiä, jotka tarvitsevat työvoimaa ja sillä tavoin lisäävät talkoisiin osallistuvien joukkoa. Mutta uusia kasvavia yrityksiä ei synny, ellei työllistämistä tehdä halvemmaksi ja alenneta yrityksien voittojen verotusta.
Julkista rahaa jakamalla verotettava ei lisäänny. Se lisääntyy vain, jos yksityiset yrityksemme tekevät voittoa. Yrityksemme eivät tarvitse veronmaksajien rahoilla tukea, ne tarvitsevat nykyistä paremmat kilpailuedellytykset maailman markkinoilla. Kuka saisi Marinin teletapit ymmärtämään sen, ennen kuin on liian myöhäistä?