Julkisuudessa on ryhdytty keskustelemaan siitä, pitääkö valtion maksaa velkojaan. Turha keskustelu, sillä jokaisella valtion rahoituslaitoksilta ottamalla lainalla on otettaessa sovittu päivämäärä, jolloin se pitää maksaa takaisin. Se, että valtio voi ottaa uuden lainan maksaakseen entisen, ei tarkoita sitä etteikö lainoja tarvitse maksaa takaisin. Sen sijaan on älykästä todeta, että jos valtio joutuu joka vuosi (ja välillä useamminkin) ottamaan lisää uutta velkaa, niin eihän semmoinen valtio pysty lyhentämään aikaisempia velkojaan.
Vasta sitten, kun valtion tulot ovat suuremmat kuin menot, on aika miettiä, miten tähän mennessä otettuja velkoja voidaan ryhtyä lyhentämään. Eli tavoitteena on saada ensin menot vastaamaan tuloja. Tosin pääministeri Marin ajattelee saavansa verottamalla tulot vastaamaan menoja. Jotta pääministerille syntyisi edes alkeellinen käsitys siitä, minkä kokoluokan veronkorotuksista puhutaan, autan hieman.
Jos valtion budjetti tasapainotetaan kiristämällä tuloverotusta, se tarkoittaa sitä, että kaikkien yli 35 000 euroa vuodessa ansaitsevien veroaste nostetaan sataan. Mutta koska hallitus varmaan lisää menoja ensi vuonnakin, kannattaa varmuuden vuoksi samalla vaivalla nostaa sataan prosenttiin kaikkien yli 20 000 euroa vuodessa tienaavien veroprosentti.
Jos budjetti aiotaan tasapainottaa arvonlisäveroa korottamalla, se pitäisi nostaa neljäänkymmeneen prosenttiin. Jonka suuruinen korotus saattaisi vaikuttaa siihen, että tottelemattomat kansalaiset eivät osta tavaroita ja palveluja entiseen malliin. Joten mitä sitä siinäkään pihtailemaan. Eli paukautetaan arvonlisäprosentti saman tien viiteenkymmeneen.
Se, että valtion tulovero nostetaan yli kahdenkymmentuhannen vuosituloista sataan prosenttiin aiheuttaa tietenkin sen, ettei palkansaajille jää rahaa maksaa kunnallisveroja. Joten kunnat tarvitsevat lisää valtionapuja. Jonka Marin varmaan ratkaisee sillä, että vuosituloista riippumatta veroprosentti on kaikille sata. Se toteuttaisi myös Kokoomuksen toiveen siitä, että Suomessa siirrytään tasaveroon. Tosin Kokoomus olisi varmaan toivonut tasaveron olevan edes hiukan alle sata. Mutta mitäs ovat olleet eduskunnassa mukana äänestämässä valtion menot kansakunnan kantokykyä suuremmiksi.
Olisiko mahdollista vaihtaa koko eduskunta laskutaitoisiin? Jos ei ole, niin sadan prosentin veroaste on todellisuutta viimeistään silloin, kun kansainväliset rahoittajat lopettavat rahojensa lainaamisen Suomen valtiolle. Pienen ikävän sivumaun antaa tosin se, että edes sadan prosentin veroasteella valtio ei pysty lyhentämään eurollakaan tähän mennessä otettuja lainojaan. Mutta voihan valtio nostaa myös perintöveron sataan prosenttiin. Ja jos se ei riitä, valtio voi ”lainata” yksityisiin eläkeyhtiöihin kerääntyneet eläkeläisten säästöt. Ja todeta Paavo Arhinmäen tavoin ilman eläkettä jääville eläkeläisille, että eihän lainattuja rahoja tarvitse koksaan maksaa takaisin