Vain kansanedustajille on epäselvää se, ettei ihminen voi pelastautua kiskomalla itsensä suonsilmästä ylös omasta tukastaan. Ja ettei peittoa voi jatkaa leikkaamalla toisesta päästä palasia ja neulomalla ne toiseen päähän. Muut kansalaiset tietävät, että nuo keinot on esitetty satukirjoissa.
Silti poliitikot uskovat keksineensä ikiliikkujan, kun he kannustavat kuntia korottamaan kiinteistöverojaan tappiin asti. Tyhmemmästä päästä jotkut poliitikot luulevat sillä tavalla kurittavansa ”rikkaita omistusasujia”. Todellisuudessa asiat ovat kuitenkin niin, että kaikki suomalaiset asuvat omistusasunnoissa. Joko omistavat itse kotinsa, tai asuvat vuokralla jonkun toisen omistamassa asunnossa. Mutta joku sen asunnon aina omistaa.
Kun kiinteistöveroa korotetaan, se tarkoittaa automaattisesti sitä, että hetken päästä kaikkien vuokralla asuvien vuokria korotetaan. Mutta ei huolta, liki 900 000 kansalaista, eli neljäsosa aikuisväestöstä, saa yhteiskunnalta asumistukea. Kun kiinteistöveroa korotetaan ja vuokrat nousevat, asumistuen saajien saamia tukia joudutaan korottamaan ja myös asumistuen saajien piiri laajenee.
Kun otetaan huomioon summat, tuo hölmöläisten peitonjatko näyttää seuraavalta. Kiinteistöveroa kerätään vuosittain noin 1,9 miljardia ja asumistukia maksetaan 2,1 miljardia. Sanomattakin on selvää, että kiinteistöveron korotus kasvattaa asumistukia enemmän, kuin mitä korotuksella saadaan kerätyksi. Eli yksinkertaistettuna, kiinteistöveron korotus ei lisää yhteiskunnan tuloja, vaan korotus pienentää niitä.
Mitä tuossa rahan kierrätyksessä sitten oikeasti tapahtuu? Kunnat keräävät asukkailtaan (suoraan omistajilta ja välillisesti myös vuokralaisilta) enemmän kiinteistöveroa. Jollaoin kunnan tulot kasvavat. Valtio puolestaan maksaa yhä useammille ja myös enemmän asumistukia, jolloin valtion menot kasvavat. Kun otetaan huomioon se, että asumistukia maksetaan enemmän, kuin kiinteistöveroilla kerätään, yhteiskunnan menot siis kasavavat. Luulisi moisen olevan melkoisen tyhmää touhua.
Mutta tarkemmalla tarkastelulla homman juoni paljastuu. Kyseessä onkin piilotulonsiirto valtiolta kunnille. Kunnat saavat veronkorotuksilla lisää rahaa kunnassa olevista kiinteistöistä ja valtio maksaa kunnan asukkaille tukea, jotta kunnan asukkailla on varaa asua niissä kiinteistöissä. Asumistukirahat valuvat siis kiertoteitse kunnan kassaan. Sellaisten kuntien, joissa on paljon vuokra-asutoja, kannattaakin nostaa kiinteistöverot niin tappiin kuin voivat. Koska kepulaisissa kunnissa on vähemmän vuokralla asuvia kuin demariveroisissa kunnissa, tämä hölmöläisten peitonjatko suosii jälkimmäisiä kuntia.
Varmaan kiinteistövero ei ole ainoa verotuksen muoto, jossa veronkorotus pienentää yhteiskunnan tuloja. Mutta kuka sellaisesta välittää, jos voi äänestäjille valehdella, että veronkorotus iskee vain ”rikkaisiin”.