Muutama seikka pistää silmään, kun tarkastelee kansantaloutemme tunnuslukuja. Tai siis pistää silmään niille, jotka niihin viitsivät perehtyä. Niihin, jotka eivät viitsi, lukeutuu ikävä kyllä verovaroin ylläpidetyn Yleisradion johto.
Esimerkiksi verovaroista maksetut asumistuet ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana viisinkertaistuneet. Nykyään lähes joka viides suomalainen saa asumistukea. Kaikille muille, kuin kansanedustajille on selvää, että terveessä yhteiskunnassa viidesosalle kansasta ei pitäisi maksaa asumistukea. Silti kansanedustajat nostavat joka vuosi erilaisilla veronkorotuksilla asumisen kustannuksia. Ilmeisesti kansanedustajien tavoitteena on torppariyhteiskunta, jossa yhdelläkään kansalaisella ei ole varaa asua missään ilman kansanedustajien jakamia almuja.
Sekään ei kansanedustajille riitä. He haluavat myös yrittäjistä torppareita. Siksi erilaisia yritystukia jaetaan saman verran, kuin yrityksiltä kerätään yhteisöveroja. Eli kansanedustajien mielestä rahaa kannattaa siirtää kannattavilta yrityksiltä kantamattomille. Sitä kun jatketaan riittävä pitkään, lopputulokseksi saadaan, että myös yrityksistä tehdään kansanedustajien armosta riippuvaisia torppareita.
Kovin korkeaa arvosanaa ei voi antaa kansanedustajien laskutaidolle. Vuonna 19070 yrityksissä työskenteli viisi työntekijää jokaista julkisen sektorin palveluksessa olevaa kohti. Tänään tuo suhdeluku on 2,5. Jos ja kun meno jatkuu samalla tahdilla, viidenkymmenen vuoden kuluttua suhdeluku on 1. Eli silloin yksityisen sektorin työntekijän veroprosentin pitää olla sata, jotta pystytään maksamaan virkamiehelle palkkaa. Tai tarkemmin ottaen, sen pitää olla sataviisikymmentä, jotta sen virkamiehen palkan sivukustannukset ja eläkemaksut pystytään maksamaan. Selvennyksen vuoksi kerrottakoon, että eniten kuluneiden vuosikymmenten aikana on turvonnut kuntien virkamieskunta, ei valtion. Eli samat kansaedustajat, jotka lisäävät menoja eduskunnassa, lisäävät kunnanvaltuutettuina henkilökuntaa kotikuntiensa hallinnossa.
Tämä hullutus on johtanut myös siihen, että veroja joudutaan keräämään pieni- ja keskituloisiltakin niin paljon, että he tarvitsevat elääkseen tulonsiirtoja. Sen seurauksena olemme ajautuneen siihen suohon, että vain kolmasosa kotitalouksista maksaa enemmän veroja, kuin saa tulonsiirtoja. Eli todellisuudessa kolmasosa kansasta maksaa nettoveroja. Ja silti kansanedustajat ovat sitä mieltä, etteivät hyvätuoliset osallistu talkoisiin. Eivät, vaikka he ovat ainoita, jotka niihin talkoisiin osallistuvat.
Ruotsalaiset pitävät maataan hyvinvointiyhteiskuntana. Ja syystä pitävät, koulutus, terveydenhoito, infrastruktuuri ja työllisyys ovat kaikki paremmalla tolalla kuin meillä. Ja kaiken tuon he tekevät pienemmällä julkisella rahalla kuin me. Noin viisitoista vuotta sitten ohitimme Ruotsin, kun julkiset menot suhteutetaan bruttokansantuotteeseen. Eli me saamme enemmällä vähemmän aikaan kuin mitä ruotsalaiset saavat. Pitäisikö meidän tuoda Ruotsista itsellemme uudet kansanedustajat?