Kun ihminen huomaa, ettei hän osaa hoitaa jotain tehtävää, on luonnollista, että hän ryhtyy syyttämään epäonnistumisestaan muita. Niin on nyt käymässä pääministeri Marinille. Pandemian kunnollinen hoitaminen ylittää kyvyt.
Tällä viikolla pääministeri on suuttunut THL:n virkamiehille ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelle. Virkamiehille siksi, että nämä kertoivat oman käsityksensä siitä, mitä heidän mielestään tulisi tehdä. Niinhän ei saa tietenkään tehdä. Virkamiesten pitää kertoa asia ensin pääministerille, joka sitten tilaa television paikalle ja lukee telepomterilta virkamiesten kirjoittaman ehdotuksen. Vai luuleeko joku todella, että pääministeri omasta päästään keksii ne lausunnot.
Pormestari Vapaavuoren virhe oli se, että hän otti huomioon lasten hyvinvoinnin ja Suomen kansatalouden. Vähemmästäkin pitää pääministerin suuttua. Mitä se Helsingin pormestarille kuuluu, että pääministerimme sörssii kansantaloutemme kuralle. Ja lasten hyvinvointi on hallituksen asia, ei minkään kaupungin. Vaikka lasten hyvinvoinnista ja koulunkäynnistä tosin vastaavat kaupunkien virkamiehet, eivätkä valtion. Mutta onhan se aivan tavatonta, että joku pormestari on huolestunut lapsista, ennen kuin pääministeri ymmärtää olla huolissan heistä.
Impivaaralainen mediakenttämme on joko patalaiskaa tai kielitaidotonta. Puhumattakaan YLE:n tutkivasta ”journalismista”. Tutkivat journalistit eivät ole saaneet edes sen vertaa selville, että esimerkiksi Tanskassa on ehditty rokottaa väkilukuun nähden tuplasti useampi kansalainen kuin Suomessa. Eli pääministerin selitys siitä, ettemme saa Unionista riittävästi rokotteita ontuu pahasti, koska tanskalaiset näyttävät saavan. Siitäkin media vaikenee jostain syystä, että maahamme on saatu tähän mennessä enemmän rokotteita kuin on rokotettu kansalaisia. Eli hallitus on epäonnistunut monumentaalisesti rokottamisen organisoinnissa. Rokotteita on, mutta rokottamista ei osata organisoida sujuvaksi.
Aikuinen ihminen ymmärtää, jos joku tehtävä kykyihin nähden liian vaativa ja hän delegoi tehtävän päteville. Koska kyseessä on kansalaisten ja kansantalouden terveys, hallituksen tulisi viipymättä delegoida pandemian hoito aikuisten osaavien ihmisten vastuulle. Silloin pääministerille jäisi myös enemmän aikaa naistenlehtien haastatteluille. Niissä hän on enemmän edukseen, kuin pandemian hoidossa.
Kypsä ihminen osaa myöntää kyvyttömyytensä. Se on todellista vastuunkantoa.