Pandemian voittamiseen voidaan valita kahdesta eri vaihtoehdosta. Toinen on se, että rajoitetaan kaikenlainen ihmisten välinen kanssakäynti minimiin siksi aikaa, kunnes maassa havaita enää yhtään tartuntaa. Tai se, että rokotetaan kaikki mahdollisimman nopeasti, jolloin rajoitukset voidaan purkaa nopeammin. Lyhyellä tähtäimellä rajoitusvaihtoehto vaikuttaa halvemmalta. Ei tarvitse ostaa rokotteita eikä organisoida tehokasta rokottamista. Hieman pidemmälle jos katsoo, nopea rokottaminen on kuitenkin se edullisempi vaihtoehto. Mutta Suomi on valinnut kolmannen, niin sanotun virkamiesvaihtoehdon. Siinä hankitaan maahan runsaasti rokotteita, mutta ei organisoida tehokasta rokottamista.
Kun on selvää, että muutaman viikon päästä rokotteiden saatavuus ei ole enää ongelma, hallituksen tulisi keskittyä tehokkaan rokottamisen organisoimiseen, ei uusien rajoitusten keksimiseen. Mutta kun osaaminen ei riitä muuhun kuin kieltämiseen, niin millä sitä silloin mitään organisoit. Jos katsoo mallia maailmalta, niin niissä maissa, joissa homma osataan, rokotuksia annetaan terveyskeskuksien lisäksi mahdollisimman monessa paikassa, kuten kauppakeskuksissa, miehitetyillä bensa-asemilla ja kirjastoissa. Suomessa luullaan, että rokottaminen on tehokasta, jos rokotuksia annetaan mahdollisimman harvassa paikassa. Jonoteoriaan perehtyneet tietävät, ettei ole. Kun on tiedossa, ette tulevina viikkoina maahan saadaan joka viikko enemmän rokotteita, kuin mitä niitä ehditään pistää, hallituksen pitäisi jatkuvan kieltojen keksimisen sijasta ymmärtää pyytää apua osaavilta. Jotka osaisivat helposti organisoida rokottamisen tahdin vastaamaan rokotteiden määrää.
Kansantalouden kannalta koko kansan mahdollisimman nopea rokottaminen olisi vientiyrityksillemme kilpailuetu. Se antaisi suomalaisille yrityksille mahdollisuuden päästä ensimmäisten joukossa tapaamaan kansainvälisiä asiakkaita. Kun pandemian aiheuttama talouden hidastuminen muuttuu talouden kasvuksi Euroopassa ja muilla vientialueillamme, niin aikainen lintu nappaa madon. Mutta jos vientimiehemme pääsevät tekemään kauppaa vasta viimeisten joukossa, niin kaupat on jo tehty.
Kansantalouden kannalta mahdollisimman nopea rokottaminen on siis edullisempaa, kuin byrokraattisen jäykkä hidas rokottaminen. Se on sitä myös veronmaksajien kannalta. Mitä paremmin yrityksemme menestyvät, sitä useammalle suomalaisella on tarjolla työpaikka. Ja mitä useampi suomalainen on töissä, sitä keveäpää on palkkojen verotus.
Jos maassa olisi vastuullinen hallitus, se panisi kaiken tarmonsa rokotustahdin kiihdyttämiseen, eikä käyttäisi aikaansa miettimällä ulkonaliikkumiskieltoja.