Suomessa hallitus ottaa holtittomasti velkaa alaikäisten lasten piikkiin, ostaakseen itselleen kannatusta. Rumemmin sanottuna vallanhimossaan. Näköjään hallitus on sitä mieltä, että meidän jälkeemme saa tulla, vaikka vedenpaisumus. Tai Maailmanpankki ottamaan maan kontrolliin.
Kovin tukevaa matemaattista osaamista ei vaadita sen ymmärtämiseen, ettei velkaa tulisi enää ottaa euroakaan. Sen sijaan olisi vastuullista ryhtyä maksamaan heti takaisin tähän mennessä kasattua velkavuorta. Mutta kun on huimasti vallanhimoa, mutta vähän ymmärrystä, velanotto jatkuu. Demokratia on siitä huono järjestelmä, että jos ottaa velkaa pienemmän joukon maksettavaksi, kuin mille sitä velkarahaa jakaa, suosio kasvaa. Ja todella katala poliittinen lottopotti on ottaa velkaa niiden piikkiin, joilla ei ole vielä äänioikeutta. Siksi velkaa otetaankin lapsiemme maksettavaksi.
Velanoton idioottimaisuus paljastuu lukuja tarkastelemalla. Väestön ikärakenteeseen perehtymällä selviää, että viitenä seuraavana vuotena työmarkkinoilta poistuu joka vuosi eläkkeelle 40 000 ihmistä enemmän, kuin mitä tulee uusia työntekijöitä työmarkkinoille. Verotuloissa se merkitsee ensinnäkin sitä, että palkkaveroa maksamassa on vuosi vuodelta vähemmän ja vähemmän ihmisiä. Toiseksi verokertymää pienentää myös se, että viime vuonna töissä olleen Virtasen Pekan eläkkeestä kertyy tänä vuonna verotuloja kolmanneksen vähemmän, kuin mitä kertyy viime vuonna Pekan palkasta. Viimeisen karhunpalveluksen verottajalle Virtasen Pekka tekee tosin vasta kuollessaan, kun hän lopettaa veronmaksuun kokonaan. Silloin ei kerry verotuloja edes Pekan eläkkeestä.
Kymmenen tulevan vuoden aikana työelämästä poistuu satoja tuhansia kansalaisia enemmän, kuin kansalaisia tulee työmarkkina ikäiseksi. Eli ellei työn verotusta kiristetä useilla kymmenillä prosenteilla, kertymä siis pienenee. Siksi puheet päätösperäisisten työpaikkojen luomisesta on idiotismia. Ei maassa ole hetken päästä pulaa työpaikoista, maassa on pulaa työikäisistä. Sillä tuskin ensimmäistä vuottaan työelämässä porskuttava on puolitoista kertaa niin tuottava, kuin samasta hommasta eilen eläkkeelle jäänyt.
Koska poliitikoiksi valikoituu vain laskutaidottomia tai haluttomia, yksinkertaistan. Sellainen kansantalous, jossa työssäkäyvä väestönosa pienenee, ei pysty keräämään tulevaisuudessa yhtä paljon palkkaveroja, kuin aikaisemmin. Sellaisen kansantalouden tulee siksi pienentää menojaan.
Kun vaalikausi on Suomessa vain neljä vuotta, yksinkertaistan edelleen. Uuden työtulostaan veroa maksavan kansalaisen aikaansaamiseen kuluu vähintään kaksikymmentä vuotta. Joka on viisi vaalikautta. Eli ainakin niin pitkään tulee menoja leikata vastaamaan pienentyvää maksajamäärää.
On selvää, että kertarysäyksellä asioita ei saada kuntoon. Mutta minimivaatimus on, että aloitetaan kunnostaminen nyt. Puoliväliriihi paljastaakin meille sen, onko meillä omaa etuaan vai kansankunnan etua ajatteleva hallitus. Pahaa pelkään, että kansan etu jää varjoon.
Kansalle voi valehdella, mutta miksi hallitus valehtelee myös omille lapsilleen? Kaikkien äänestäjien etu, joilla on omia lapsia, olisi se, että eduskunta hajotettaisiin välittömästi ja Arkadianmäelle valittaisiin uudet, lapsiemme tulvaisuudesta huolehtivat kansanedustajat.