Pääministerin sammakot

Pääministeri avasi ikävä kyllä taas suunsa. Ja sammakkohan sieltä pullahti. Voisiko puolue palkata pääministerille edes yhden osaavan avustajan, joka kävisi ennakolta läpi pääminiterin puheet. Toisaalta, jos päästää kerran sammakon suustaan, se voitaneen laskea lipsahdukseksi. Mutta kun päästää saman sammakon maisemaan moneen kertaan, voidaan oikeutetusti kysyä, eikö rouva todellakaan ymmärrä? Pääministerin lempisammakko tuntuu olevan nelipäiväinen työviikko ja kuusituntinen työpäivä. Kivaltahan se kuulostaa, jos ei ajattele sen pitemmälle. 

Käydään ehdotus läpi muutamin esimerkein. Otetaan esimerkiksi sairaala, joka pyörii ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Kahdeksan tunnin työvuorolla tarvitaan päivää kohti kolme hoitajaa. Kuuden tunnin vuoroilla tarvitaan neljä. Kun neljä jakaa kolmella, se tarkoittaa, että jokaiseen sairaalaan tarvitaan 30 prosenttia enemmän hoitajia. Luulisi pääministerinkin ymmärtävät, ettei Suomessa ole vapaana sellaisia määriä. Eikä sen puoleen lääkäreitäkään. Ja taitaisi siinä veroprosentitkin paukkua ylöspäin, sekä valtiolla että kunnilla. 

Tiedoksi pääministerille, että maassamme on tällä hetkellä töissä 150 000 hoitajaa, joten eihän se 30 prosenttia ole kuin 50 000 hoitajaa. Äkkiäkö sellaiset koulutetaan? Eihän se sen kummempaa tarkoita, kuin että seuraavan kymmenen vuoden aikana joka kymmenes ylioppilastutkinnon suorittaja ryhtyy opiskelemaa sairaanhoitajaksi.

Neljän päivän työviikko on yhtä lailla huuhaata. Tosin se tarkoittaa vain 25 prosentin lisäystä esimerkiksi palomiehissä ja poliiseissa. Mutta ehkä pääministeri ajattelee, että jos demari käskee, tulipalo ei syty muina päivinä kuin niinä, jolloin paloasemalla on miehitys. Varmaan rikollisuuteen taipuvaisetkin ovat sen verran solidaarisia työväenliikkeelle, etteivät rötöstele niinä päivinä, jolloin poliisikamarilla on ovi säpissä.

Sellutehtaissakin ajetaan koneet alas kerran viikossa, sitten kun ollaan Marinin nelipäiväisessä työviikossa. Tosin se saattaa vaikuttaa hieman tehtaan volyymeihin, kun alas ajo vie päivän ja ylös ajo toisen. Jäähän siinä kuitenkin muutama päivä sellun keittämiseen.

Se, että moisia ehdottaa työväenliikkeen pääministeri, on hieman kummastuttavaa. Kun Suomessa noin 300 000 ihmistä tekee töitä tuntipalkalla, pääministeri haluaa leikata heidän ansioitaan neljänneksellä kuuden tunnin kohkaamisellaan. Se on oiva tieto syksyn palkkaneuvotteluihin. Eivät duunarit tarvitse korotuksia, kun työväenliikkeen pääministerikin on sitä mieltä, että hyvin tulevat toimeen neljännestä vähemmällä.

Onneksi yksityisen sektorin ammattiyhdistysten johdossa on täyspäisiä ihmisiä, jotka antavat pääministerin höpötysten valua ohi kuin kuravesi katuojan viemäriin. Varmaan vastuullisia ay-pamppuja kylläkin hieman harmittaa, mutta eivät viitsi kommentoida. He kun ovat sitä mieltä, että kyllä Suomessa tarvitaan työpaikkoja huomenakin.